on surua. Meni kesällä naimisiin, mies kuoli ennen joulua. Kävi tänään töissä, varmasti oli vaikeaa.
Kirjoitin taas yhdelle mediapersoonalle siitä, että eivät ne vain sairaanhoitajat tarvitse lisää palkkaa. Hesarissa oli tässä yhtenä päivänä jonkun ilmeisesti vanhemman herrasmiehen huomioita siitä, etteivät ‘nykyajan nuoret’ halua olla kesätöissä jos palkka ei ole kuukaudessa vähintään kahtatuhatta euroa. Ei siis toivoakaan, että ne nuoret ryhtyisivät opiskelemaan hoitajiksi, koska hoitajien palkat ovat tuon alle. Ovat ne, huolimatta siitä, mitä joissain ei-niin-luotettavissa tutkimuksissa väitetään!
Niinköhän se todella on monen mielestä, että alle kahden tonnin palkalla ei Helsingissä voi elää? Mitenkäs minä sitten porskutan menemään tuolla h-u-o-m-a-t-t-a-v-a-s-t-i alle kahden tonnin rahamäärälläni kuussa?! Eikä koko hoitajan uran aikana ole näillä näkymin luvassa korotusta yli kahden tuhannen: ei, vaikka tekisin samaa hommaa seuraavat neljäkymmentä vuotta (lähelle 70 ikävuotta).
Vuokraamme kyllä korotetaan parikymmentäkin euroa vuodessa. Palkka sen sijaan pysyy (iäti…?) omalla tasollaan…..
Esimies kertoi, että helmikuun alusta ainakin Helsingin kunnallisen puolen kotihoidolle on tulossa kielto hankkia sijaisia yksityisistä firmoista. Että on käytettävä kaupungin omia välityksiä. Niitä kahta, joista ei juuri koskaan sijaista löydy, koska tekijöitä on listoilla aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Tämä uusi sääntö, jos se todella jää pysyvästi voimaan, varmasti vaikuttaa hoitajien jaksamiseen. Poissaolot lisääntyvät entisestään - ja jo parin viime vuoden tilastot ovat näyttäneet pahoilta poissaolojen määrän kasvaessa. Työnantaja ihmettelee asiaa ja on kehottanut jokaista pitämään huolta itsestään ja jaksamisestaan… todella vakuuttavaa…
