on herättänyt paljon keskustelua. Monia minua suututtaviakin juttuja olen lukenut. Ettäkö hoitajalla kutsumusammatissaan ei olisi oikeutta vaatia palkankorotusta. Ettäkö hommaa pitää vaihtaa jos ei muka ole nyt tyytyväinen. Ettäkö hoitajan työ on kliinistä suorittamista.

Kysynpä vaan: korotettaisiinko palkkoja, jos sitä ei vaadittaisi? Ja vastaanpa itse, itsestäänselvästi: ei korotettaisi. Toisekseen: eikö ole jokseenkin vanhanaikaista ajatella hoitotyötä kutsumusammattina? Eivät hoitajat ole pitkään aikaan olleet vanhapiikoja ilman muuta elämää. Kolmanneksi: hoitotyötä on erilaista. Usein hoitajan vain suorittaviin toimenpiteisiin keskittyminen johtuu byrokratiasta ja kollegoiden ja organisaation muutosvastarinnasta – tätä näkee paljon varsinkin sairaaloissa.

Kuinka moni esimerkiksi tietää, mitä kaikkea voi kuulua kotihoitajan työnkuvaan? Se työ jos joku on kaikkea muuta kuin kliinistä suorittamista. Kerron seuraavassa yhdestä kuvitteellisesta työpäivästäni kunnallisen työnantajan palveluksessa.

* -merkityille termeille selitykset lopuksi.

Työaika alkaa virallisesti klo 0800. Tulen töihin kuitenkin ennen sitä, koska 0745 pitää soittaa asiakkaalle, joka lähtee päivätoimintaan*, ja muistuttaa, että tänään pitää pukeutua ajoissa ja jäädä odottamaan taksikyytiä.
Aamupalaveri klo 08-0830. Käydään läpi työnjako (mille asiakkaalle kukin menee) ja akuutit asiakasasiat. Kuulen, että illalla yksi tämän päivän asiakkaistani on ollut huonommassa kunnossa. Asiakkaalla olisi tänään suihkuapupäivä.
Tänään meillä on kaksi uutta sijaista. Printtaan asiakastietojärjestelmästä molemmille asiakkaiden perustiedot ja tietoja käyntien tehtävistä. Kollega kertoo sijaisille asiakkaista tarkemmin. Toisella kollegalla on ongelma tietokoneen kanssa. Totean, että näyttö on pimentynyt. Soitan asiasta tietokonetukeen. Yhtä harvoista tietokoneistamme ei nyt voi käyttää moneen päivään (ennen kuin näyttö lopulta tullaan vaihtamaan).

Klo 09 pääsen lähtemään asiakaskäynnille kerättyäni mukaan asiakkaiden avaimet, kumihanskoja, suihkusuojavälineet, verenpainemittarin ja stetoskoopin, verensokerimittarin, happisaturaatiomittarin, päivystyspuhelimen (joka on tänään minulla kaiken muun homman lisäksi) ja lääkkeitä yhdelle asiakkaalle.

15 minuttia kävelyä. Sinä aikana päivystyspuhelin soi kerran. Selvitän asiakkaan asian kollegalta ja soitan asiakkaalle takaisin.
Ensimmäinen käynti on mummolla, joka oli illalla ollut väsähtänyt. Mummo on muistamaton, puhuu joka käynnillä haluavansa kuolla. Piristyy, jos kävijä jää hetkeksi juttelemaan mistä tahansa. Mittaan ensi töikseni verenpaineen ja -sokerin sekä happisaturaation. Niissä ei mitään erikoista. Houkuttelen mummoa aamiaiselle, jota hän ei haluaisi syödä. Marjapuuroa maistuu vain muutama lusikallinen, sitten pitäisi päästä taas lepäämään. Nesteenpoisto*- ja muun sydänlääkkeen mummo ottaa mielellään. Houkuttelen juomaan edes yhden lasillisen mehua. Mummo kertoo, että olo on heikko (sitä se on ollut pitkään – mummon pituus on 165 cm ja paino 39 kg). Yritän selvittää, millä tavalla olo on huono. Ei okseta, ei ole kipuja, ei puristavaa tunnetta rinnassa. Mummo ei osaa kuvailla oloaan. Houkuttelen aamupesuille, suihkuun mummo ei tänään jaksa mennä, vaikka kylpyhuoneessa kissanvessan vieressä odottaa suihkutuoli*. Kuuntelen makuuhuoneessa 15 minuuttia mummon huolia ja lohdutan sanomalla, että hänellekin se viimeinen yö vielä tulee. Välissä käymme uudestaan WC:ssä, mummon vatsa on löysällä. Vastaan taas päivystyspuhelimeen. Öljyän hilseilevää, ohutta ihoa ja huomaan taas kaksi pientä pintahaavaa, joita mummolle tulee hyvin helposti, vaikka ihoa yritetään pitää kosteana ja verenkiertoa yllä.

Toiselle asiakkaalle ehdin klo 10.15. Tällä pienikokoisella mummolla on parkinsonin tauti, eikä hän uskalla enää juurikaan liikkua itsekseen asunnossa. Erityisesti aamuisin hän on väsynyt. Mummo on hyvin siisti ja tarkka asioistaan, muisti on hyvä ja kuulo tarkka. Mummon puheesta selvän saaminen tosin vaatii hänen tuntemistaan. Tuulettaminen on allergioiden takia tärkeää. Mummo on hyvin tarkka lääkkeiden ottoajoista, joten kotihoitajan käyntiajatkin on tarkkaan määrätty. Tiskaan. Levitän mummon hartioille kylmägeeliä, jalkoihin perusvoidetta. Jalkojen iho näyttää paikoin pahalta, punaisimpiin kohtiin laitan kortisonivoidetta. Jalkojen verenkierto alkaa olla huono ja siksi ihossa on punoittavia tulehtuneita alueita. Tarkempaa syytä ei ole saatu selville tutkimuksista huolimatta. Kortisonivoidetta käytetään kuureina, mutta iho huononee aina nopeasti kuurien välillä. Mummo kertoo tänään olevan huono päivä, pää- ja hartiasärky ovat voimakkaita ja huimaus tuntuu istuallaankin. Mittaan verenpaineen, edellisestä virallisesti ylös kirjatusta kerrasta on kaksi viikkoa. Mummo mittailee itse verenpainetta päivittäin kotona olevalla digimittarilla. Mummo kertoo jännittävänsä kovasti edessä olevaa palvelutaloon muuttoa. Rauhoittelen ja käymme läpi käytännön asioita muuttoon liittyen. Soitan tutulle lääkärille asiakkaan lääkemuutoksista. Lääkäri lupaa postittaa reseptit asiakkaalle. Parkinsonin tauti on ollut pitkään hoitotasapainossa, mutta nyt pahentunut. Epäilen huonomman olon johtuvan tulevasta muutosta: mummon on vaikea hyväksyä muutoksia. Hänen toiveidensa ja minun mielipiteeni mukaan hänelle tuttu lääkäri kuitenkin muuttaa lääkitystä toistaiseksi.

Jotta joku jaksaisi tämän lukeakin, jatkan kertomusta myöhemmin. Tästä tulee jatkokertomus…… hmm. Vaikka yritin kirjoittaa mahdollisimman lyhyesti.

 

* päivätoiminta: kutsuttiin aiemmin päiväsairaalaksi. Kotona asuville ikääntyneille ja vammaisille tarkoitettua toimintaa aamusta iltapäivään. Toimipisteet eri puolilla kaupunkia. Kuljetus kotoa päivätoimintapaikkaan ja takaisin järjestetään kaikille. Päivän ohjelmassa ihmisiä kiinnostavaa toimintaa, kuten keskustelua, laulua, tuoli- ym. jumppaa jne. Muistamattomille omia ryhmiä. Ruokailu järjestetään. Yleensä ihmiset käyvät päivätoiminnassa 1-2 kertaa viikossa.

* nesteenpoistolääke: sydämen vajaatoiminnan ym hoidossa käytettävä, poistaa kehoon kertyvää nestettä (joka ilmenee usein turvotuksena)

* suihkutuoli: suihkunkestävä istuin, jonka avulla vanhusten ja vammaisten kokovartalopesuissa avustaminen onnistuu